No niin Lisa, jot­ta sinua ei pelot­tai­si, näy­tän muu­ta­mia työ­ka­lu­ja joi­ta tulen käyt­tä­mään. Tämä täs­sä on raa­pu­tin. Tämä on tök­käin. Ja tämä pik­ku ves­se­li on… kai­ver­rin. #

Simp­son Crazy: “Last Exit To Spring­field” #

Ham­paat on nyt kolut­tu ja tun­tu­vat has­suil­ta. Suu­hy­gie­nik­ko oli ystä­väl­li­nen nai­sih­mi­nen. Työ­ka­lu­na ham­mas­ki­ven pois­tos­sa hän käyt­ti ult­ra­ää­ni­po­raa tai jotain. Se tun­tui taka­ham­pai­den välis­sä suo­ras­taan miel­lyt­tä­väl­tä, etu­ham­pai­den välis­sä iljet­tä­vän vih­lo­val­ta ja ujel­ta­va ääni reso­noi täry­kal­voil­la jän­näs­ti. Välil­lä tur­vau­dut­tiin perin­tei­seen raa­pi­mis­kouk­kuun­kin. #

Ham­mas­lää­kä­ri oli jät­tä­nyt ter­vei­siä, että se yksi rie­sa­vii­sau­den­ham­mas kan­nat­tai­si pois­taa, joten vara­sin läh­ties­sä­ni ajan sitä var­ten kuun lop­puun. #

Täs­tä päi­väs­tä läh­tien pyrin har­jaa­maan ham­paat myös iltai­sin enkä pel­käs­tään aamui­sin, ja käy­tän sitä osta­maa­ni ihme­ve­ko­tin­ta (Jor­taa­nin Miraak­ke­lia) sään­nöl­li­ses­ti. Kol­mes­ti vii­kos­sa, useam­min jos ike­net vuo­ta­vat ver­ta. Ham­mas­lää­kä­ri­ni suo­sit­te­le­ma, ja minun käyt­tä­mä­ni. Aaaargh, miten rasit­ta­via mai­nok­sia sitä voi­kaan olla! #